Vaalien alla tulee vastattua monenlaisiin vaalikoneisiin. Kuntavaaleissa 2021 vastasin Ylen, Turun Sanomien, Sanoman (HS, IS, Aamulehti, Satakunnan Kansa), Iltalehden, OAJ:n ja Nuorten vaalikoneisiin.. Lisäksi olen vastasin Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n ja Turun Seudun Mamien (MLL) kyselyyn.
Turun Seudun Mameilla oli mielestäni erityisen hyviä kysymyksiä ja tärkeitä aiheita, alla vastaukseni niihin.
Nimesi, puolueesi ja ehdokasnumerosi?
Heidi Tuimala, Vihreä liitto, 101
Missä kunnassa olet ehdolla?
Lieto
Kerro kolmella lauseella itsestäsi.
Olen 43-vuotias naimisissa oleva kolmen lapsen äiti. Työskentelen lapsi- ja perhejärjestössä järjestösihteerinä ja toimin Liedossa kunnanvaltuutettuna sekä varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsenenä. Olen myös vapaa-ajalla aktiivinen yhdistys- ja vanhempaintoimija.
Miksi on tärkeää, että meillä on vaalikauden ylittävä kansallinen lapsistrategia? / Mikä on tärkeintä kansallisessa lapsistrategiassa?
Lapsistrategian tavoitteena on lapsen oikeuksia edistävä, aidosti lapsi- ja perhemyönteinen yhteiskunta. Jokaista lasta tulee kuunnella ja kuulla heitä koskevissa asioissa. Jokainen lapsi tulee kohdata omana itsenään ja erityistä huomiota pitää kiinnittää haavoittuvassa asemassa oleviin. Meidän aikuisten tehtävä on tuntea ja ymmärtää lapsen oikeudet, jotta voimme noudattaa ja kertoa niistä lapsille ja nuorille.
Kun päätät lapsia koskevista asioista, varmistatko, että päätettävästä asiasta on saatavilla lapsivaikutusten arviointi? Miksi lapsivaikutusten arviointi on/ei ole tärkeä?
Päätöksenteon pitää pohjautua tutkittuun tietoon ja vaikutusten arviointi on osa hyvää hallintoa. Lapsivaikutusten arvioinnilla pyritään varmistamaan lapsen edun toteutuminen YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti. Huolellisella ennakkoarvioinnilla on mahdollista vahvistaa päätösten myönteisiä vaikutuksia, varautua kielteisiin vaikutuksiin ja vertailla eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Omalta osaltani pyrin varmistamaan, että lapsia ja nuoria koskevissa asioissa tehdään myös lapsivaikutusten arviointi.
Kenelle kunnallinen päätöksenteko kuuluu? / Mikä on mielestäsi kuntapäätöksenteon ydinajatus/tärkeintä?
Kunnallinen päätöksenteko kuuluu kuntalaisille, joita edustavat vaaleilla valitut valtuutetut. Päättäjillä on vastuu kuntalaisten hyvinvoinnista, ympäristöstä ja kunnan taloudesta. Vuoropuhelua kuntalaisten ja luottamushenkilöiden välillä tulee käydä aktiivisesti vaalien välissäkin. Lisäksi päätöksenteon tulee olla läpinäkyvää ja siihen liittyvän keskustelun avointa.
Millä tavoin lapsiperheiden aktiivisen toimijuuden voi mahdollistaa kuntapäätöksenteossa?/ Millä tavoin varmistetaan lapsiperheiden kuuleminen (osallisuus, osallistuminen) kuntapäätöksenteossa?
Osallisuus on tapa, jolla lapset, nuoret ja perheet tulevat nähdyiksi ja kohdatuiksi joka päivä. Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten kuulemiseen heitä itseään koskevissa asioissa. Käytännössä kuulemisen ja osallisuuden toteutuminen vaatii kunnilta vielä paljon suunnitelmallista kehittämistä, toimintatapojen muutosta sekä uusia osallistamisen keinoja ja kanavia.
Lapsia, nuoria ja perheitä tulee aidosti kuulla esimerkiksi kehitettäessä varhaiskasvatuksen, koulun, lastensuojelun, terveydenhuollon, nuorisotoimen tai liikunnan ja kulttuurin palveluja. Kuuleminen pitää aina tehdä ikätasolle soveltuvin keinoin. Kuulemista voidaan ja pitää tehdä myös monien foorumeiden, kuten nuorisovaltuuston, oppilaskuntien ja koulujen johtokuntien tai vanhempainyhdistysten kautta. Kuuleminen ei kuitenkaan voi tapahtua vain näissä foorumeissa, sillä ne edustavat vain osaa joukosta. Osallistumista täytyy tukea erityisesti niiden osalta, joiden mahdollisuudet vaikuttaa esim. kielen, vamman tai elämäntilanteen johdosta ovat muita heikommat.
Millä tavoin kuntapäätöksenteossa voidaan varmistaa lasten yhdenvertaisuus?
Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys ovat ihmisoikeuksista tärkeimpiä. Yhdenvertaisuuden toteuttaminen edellyttää kykyä tunnistaa ne lapset ja lapsiryhmät, joiden oikeuksien toteutuminen saattaa vaatia erityisiä toimenpiteitä, esimerkkinä maahanmuuttajalapset, vammaiset, kodin ulkopuolelle sijoitetut tai köyhissä perheissä elävät lapset.
Itse näen, että lasten yhdenvertaisuuden toteutumisen suurin haaste on kunnan talous. Leikkaukset varhaiskasvatukseen, koulutukseen tai muihin lapsiperheiden palveluihin vaikuttavat eniten juuri heikommassa asemassa oleviin. Siksi esim. sopeutustoimista päätettäessä on tärkeää tehdä lapsivaikutusten arviointi, jossa erityistä huomiota kiinnitetään haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiryhmiin.
Miten lapsiperheiden palveluja tulisi mielestäsi kehittää?
Perhekeskusmalli, jossa kaikki lapsiperheiden palvelut toimivat yhtenä saumattomana verkostona, on mielestäni oikea suunta lapsiperheiden palvelujen kehittämisessä.
Jokainen on itse oman elämänsä paras asiantuntija ja siksi meidän tulisi entistä enemmän osallistaa perheitä palvelujen kehittämisessä. Kehittämisen tulisi olla myös pitkäjänteistä, vähintään yhden ikäluokan pituinen, jotta vaikutuksia voidaan oikeasti arvioida. Kuntapolitikassa luottamushenkilöt vaihtuvat neljän vuoden välein. Muutokset näkyvät kuitenkin usein hitaasti ja päätösten seuraukset voivat ulottua vielä vuosikymmentenkin päähän. Tästä syystä kunnissa tarvitaan enemmän pitkän aikavälin suunnittelua.
Mitä mieltä olet perhekeskusmallista?
Olen Perhekeskusmallin ehdoton kannattaja ja puolestapuhuja. Perhekeskus kokoaa yhteen kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut. Perhekeskusmallin keskeisenä ajatuksena on, että jokainen lapsi, nuori ja perhe saa tarvitsemansa avun ja tuen helposti ja juuri silloin kun sitä tarvitsee. Perhekeskuksen tulee olla jokaisen lähipalvelu, helposti saavutettavissa ja matalalla kynnyksellä.
Miten näet järjestöjen roolin osana perhekeskusta?
Järjestöt ovat tärkeä osa Perhekeskusta ja niiden palvelut tulee saada kiinnitettyä osaksi Perhekeskusten palvelutarjontaa. Järjestöjen palvelut täydentävät kunnan omaa palvelutarjontaa. Järjestöjen tuottama palvelutarjonta on laaja; ennaltaehkäisevistä ja varhaisen tuen palveluista aina vaativiin korjaaviin palveluihin saakka.
Järjestöt työskentelevät lähellä ihmisiä ja usein ne toimivat myös ’’siltoina’’ kuntien sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kun omat voimavarat ovat vähissä, voi oikean avun löytäminen olla vaikeaa. Järjestötoiminta antaa vaikuttamismahdollisuuksia myös heille, joiden ääni muutoin jää heikosti kuulluksi.
Millaisena näet järjestöjen roolin kuntakumppanina hyvinvoinnin edistämisessä? Mitkä ovat järjestöille sopivia tehtäviä?
Järjestöt ovat kunnille tärkeä kumppani kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Järjestöjen tuottamat palvelut ovat usein sellaisia, joihin kunnilla ei itse ole mahdollisuutta eikä resursseja toteuttaa. Tällaisia palveluja ovat mm. monet kerhot ja vapaa-ajantoiminta, harrastukset, erityisryhmille suunnatut palvelut, vertaistuki tai kulttuuritapahtumat. Monipuolinen järjestötoiminta vahvistaa kunnan vetovoimaa ja lisää näkyvyyttä esim. tapahtumien ja tilaisuuksien kautta.
Suomessa toimii paljon lasten, nuorten ja perheiden parissa toimivia järjestöjä, joissa työskentelee valtava määrä ammattilaisia ja vapaaehtoisia. Järjestöissä työskentelevien ihmisten kokemukseen perustuen, kunnan on mahdollista saada tietoa palveluidensa kehittämiseen. Järjestöt tekevät vahvaa ennaltaehkäisevää työtä ja oikein hyödynnettynä ne voivat olla merkittävä apu kunnalle ja sen asukkaille.
Miten merkittävä ongelma lapsiperheköyhyys mielestäsi on Suomessa?
Suomessa enemmän kuin joka kymmenes lapsi elää köyhyydessä, kyseessä on siis erittäin merkittävä ongelma. Perheiden köyhyys on yksi suurimpia lasten eriarvoisuuden aiheuttajia. Köyhyys kuormittaa koko perhettä; se heijastuu vanhempien jaksamiseen ja vaikuttaa suoraan lasten elämään. Köyhissä perheissä elävillä lapsilla ei ole mm. yhdenvertaisia mahdollisuuksia harrastaa tai opiskella ja heitä myös kiusataan enemmän. Ei ole oikein, jos yksikin lapsi joutuu miettimään riittääkö perheelle ruokaa.
Jokaisella lapsella on oikeus hyvään elämään. Lapsi on riippuvainen kasvuympäristöstään, eikä voi itse vaikuttaa perheen sosiaaliseen tai taloudelliseen tilanteeseen. Ongelmallista on myös se, että köyhyys periytyy ja voi haavoittaa useita sukupolvia.
Miten lapsiperheköyhyyttä voitaisiin ehkäistä ja vähentää?
Perheen vähävaraisuuteen voi olla monta syytä. Yksinhuoltaperheet ja monilapsiset perheet kärsivät lapsiperheköyhyydestä muita useammin, samoin sairastaminen, vammaisuus, perheenjäsenen kuolema tai työttömyys voivat ajaa perheen äkilliseenkin köyhyyteen. Lapsiperheköyhyyttä voidaan vähentää merkittävästi, kun kohdistetaan tukea erityisesti näille ryhmille.
Lapsiperheköyhyyden ehkäisy vaatii isoja valtakunnantason uudistuksia (perhevapaat, lapsilisät, sosiaaliturva, sairaalamaksujen maksukatto), mutta myös kunnat voivat omilla toimillaan tukea perheitä esim. tarjoamalla matalan kynnyksen palveluja.
Miten kuntapäätöksenteossa varmistetaan lapsiperheiden peruspalveluiden riittävyys ja hoitovelan lyhentäminen?
Peruspalveluiden riittävyys varmistetaan panostamalla ennaltaehkäiseviin palveluihin ja tukeen. Ehkäisevässä lastensuojelussa apua ja tukea tarjotaan riittävän varhain, jolloin voidaan ehkäistä ongelmien syntymistä tai niiden pahenemista. Keskeisiä paikkoja ehkäisevään työhön ovat mm. neuvolat, varhaiskasvatus, koulut, nuorisotyö ja terveydenhoito. Kuntapäätöksenteossa tulee turvata riittävät resurssit näille palveluille. Järjestöjen palvelut kannattaa myös hyödyntää kunnan omien palvelujen täydentäjinä.
Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua ja vähentää hyvinvointieroja. Mistä mielestäsi syntyy varhaiskasvatuksen laatu?
Pedagoginen varhaiskasvatus on tutkitusti vaikuttavinta koulutusta ja ehkäisee mm. syrjäytymistä. Varhaiskasvatuksen laatu syntyy koulutetusta henkilöstöstä, hyvinvoivasta työyhteisöstä, tiiviistä yhteistyöstä kodin kanssa, jokaisen lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioimisesta, yhteisistä arvoista ja tietenkin myös käytössä olevista resursseista eli rahasta. Varhaiskasvatuksen suuri merkitys lapsen kasvulle tiedetään, mutta valitettavasti tämä ei aina näy käytännössä.
Miten koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmia voitaisiin ratkoa?
Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmia tulee ratkoa yhteistyössä eri viranomaisten, päättäjien ja käyttäjien, eli henkilöstön, oppilaiden ja kotien kanssa. Havaitut ongelmat ovat yleensä monitahoisia ja vaativat moniammatillista yhteistyötä.
Sisäilmaan vaikuttaviin tekijöihin tulee kiinnittää aiempaa enemmän huomiota jo hankkeiden suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Sisäilmaongelmia tulisi pyrkiä ehkäisemään jo ennen kuin ne syntyvät mm. huolehtimalla kiinteistöjen kunnossapidosta, tekemällä korjauksia oikeaan aikaan ja kouluttamalla käyttäjiä.
Tulisiko kunnan mielestäsi mahdollistaa jokaiselle lapselle mielekäs harrastus?
Kyllä, harrastustoiminnan kautta saatu onnistumisen kokemus tai yhteenkuuluvuuden tunne vahvistavat lapsen ja nuoren hyvinvointia ja kykyä selviytyä haastavistakin elämäntilanteista.
Koronan myötä monen lapsen ja nuoren harrastus keskeytettiin tai ainakin mahdollisuuksia rajoitettiin. Aihe on synnyttänyt paljon keskustelua ja toivottavasti myös ymmärrystä lasten ja nuorten harrastustoiminnan merkityksestä. Kyse ei ole ”vain” mielipideasiasta. Jokaisen lapsen oikeus mielekkääseen vapaa-aikaan ja virkistäytymiseen on kirjattu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Vapaa-aika ja harrastukset ovat merkittävä osa lasten ja nuorten elämää ja harrastuksissa sekä luodaan että ylläpidetään sosiaalisia suhteita, opitaan uusia taitoja ja tehdään itselle mielekkäitä asioita. Harrastuksissa voi myös muodostua tärkeitä, turvallisia aikuiskontakteja. Kun elämässä on muita haasteita, voi harrastuksella olla erityisen suojaava merkitys lapselle.
Oletko ”Ääni lapselle” -ehdokas? ( https://www.lskl.fi/aanilapselle/ )
Olen Ääni lapselle -ehdokas ja vahva lasten, nuorten ja perheiden puolestapuhuja myös vaalien välissä?
Kerro lopuksi viidellä lauseella sinulle tärkeistä arvoista.
Perhe, avoimuus, oikeudenmukaisuus ja toisten ihmisten kunnioittaminen ovat minulle tärkeitä asioita kaikessa tekemisessä. Politiikassa ohjaavia arvojani ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja kestävä kehitys; voimme omilla valinnoillamme vaikuttaa siihen, millaisen maapallon tuleville sukupolville jätämme. Kunnanvaltuutettuna ja Liedon alueellisen vanhempainyhdistyksen puheenjohtajana haluan toimia etenkin lasten, nuorten ja perheiden puolestapuhujana. Meidän tulee panostaa vahvasti ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä laadukkaaseen koulutukseen ja varhaiskasvatukseen. Vaalisloganini on ’’Tehdään Liedosta Suomen perheystävällisin kunta!’’
Mitä emojia käytät eniten?
?
Haluatko sanoa muutaman sanan erityisesti Turun seudun Mamit -yhteisön jäsenille?
Kiitos kun huolehditte siitä, että yksikään äiti ei jää yksin!